New England - taivas maanpäällä?

Kumpikaan meistä, Tom tai minä, emme ole koskaan käyneet Bostonissa, joten ajattelimme, että kun kerran pysymme tällä mantereella tämän kesän (loman lyhyydestä johtuen) niin ajellaan sitten Bostoniin.

No ajeltiin sitten samalla vähän muuallekin :)

Lähdimme liikkeelle lauantaina 14.heinäkuuta (2012) ja heti ensimmäiseksi näimme pienen trombin (twister) vähän Ottawan ulkopuolella

Ylitimme Kanada-USA rajan Cornwallissa ja ajelimme New Yorkin osavaltion pohjoisosan halki Vermontiin.

Pysähdyimme lounaalle Burlingtonissa, joka yllätti meidät molemmat kauneudellaan. Päätimme, että mikäli paluumatka suinkin suuntautuu takaisin samaa reittiä, niin pysähdymme tänne uudelleen.

Heti Burlingtonin (VT) ulkopuolella on Ben&Jerryn jäätelötehdas, ja koska oli helteinen päivä, ja Tom RAKASTAA niiden Cherry Garcia -jäätelöä, niin päätimme pitää pienen virkistystauon :-)
Jäätelöiden jälkeen matka jatkui kohti Lebanonia (NH) jossa pysähdyimme ihailemaan Darthmouth Collegen (IVy League yliopisto) arkkitehtuuria.

Ensimmäisen yön vietimme Sunapee järven rannalla pienessä hotellissa. Lake Sunapee sijaitsee n. 2 tunnin ajomatkan päässä Bostonista luoteeseen.

Sunnuntaina jatkoimme sitten matkaamme Bostoniin. Siitä seuraavassa blogipäivityksessä enemmän.

uusi vuosi (ja jo yli puolenvälin!)

On vissiin vähän ollut kiirettä, kun ei tätä blogia ole tullut päivitettyä....

Keittiösuunnitelma

Eli nyt asutaan uudessa osoitteessa ja on uudet remontit meneillään :-)

tällä kertaa aloitettiin keittiöremontilla alkukeväästä 2011 ja nyt ollaan syyskuun alussa ja remontti ei vieläkään ole ohi. Kaikenlaista pientä viilausta suuntaan ja toiseen. Nyt on homma enää kahvoista kiinni.

Vanha keittiö

Siirsimme keittiön talon keskeltä olohuoneeseen. Vanhasta keittiöstä tulee siis ruokasali ja vanhasta ruokasalista olohuone. Kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei se sitä pahemmin ollut (mitä nyt kaapinvalmistajan kanssa on ollut mutkia matkassa, mutta kyllä tämä tästä)

Kaapit ovat valkoiset ja pöytätaso harmaata graniittia. Parasta tässä keittiössä on se, että siinä on tarpeeksi kaappitilaa ja tiskipöydän päällä on tiskikaappi!!! Tosin sekään ei valmistunut ihan ongelmitta, kun tästä maasta löytyy vain tietyn levyisä kuivausritilöitä ja asennettu kaappi oli sitten liian leveä (ei suunnittelija huomannut tarkistaa, että sopivatko ritilät kaappiin vai ei...)

Ritilät viimenään kiinnitettiin kaappiin tukipalikoiden avulla. Ei ehkä kaikkein kaunein ratkaisu, mutta on ainakin tiskikaappi. Vähän kyllä harmittaa tuollaiset "viritykset". Mutta kauppahintaa ei vielä ole maksettu kokonaisuudessaan, joten tinkimisen varaa vielä on :-)

Siinä sivussa sitten maalattiin myös ulko-ovi ja autotallinovet.

Lattiaremontti, osa II (viimeinkin!!)

JEEE!!! Viimeinkin saatiin lattiaremontti jatkumaan, tällä kertaa yläkerrassa. Tom kyllä aloitti lattiaramontin jo viime syksynä repimällä yläkerrasta parista huoneesta kokolattiamatot pois. Sitten onkin eletty "remontin keskellä" siitä asti, ilman mitään edistystä. Nyt sitten saatiin viimeinkin vähän jotain aikaseksi.

Eli perjantaina siirrettiin sänky toiselle puolelle makuuhuonetta ja revittiin toisen puoliskon matto pois ja laitettiin aluspehmuste paikoilleen.

Lauantaina sitten aamiaisen jälkeen kävimme vuokraamassa laminaattileikkurin (eihän siitä mitään olisi tullut, että olisimme juosseet pihalla leikkaamassa laminaatit tai että olisimme tuoneet pyörösahan (tai mikä lienee) sisälle... siinä sitä olisikin sitten ollut siivoamista loppuvuodeksi!!

Lauantaina saimme parissa tunnissa tehtyä lattian ovenpieleen saakka, jolloin pääsimme siirtämään sängyn takaisin omalle paikalleen ja työstämään sitä toista puolta huoneesta. Siinä olikin sitten enemmän hommaa. Ensin tuli vastaan oviaukko (ja me kun halusimme laminaatin jatkuvan käytävästä makuuhuoneeseen ilman kynnystä niin siinä sitä sitten mietittiin jonkin aikaa, että mitenköhän tämä olisi fiksuinta tehdä (fiksuinta olisi kyllä ollut tehdä se kynnys... sen opimme seuraavan päivänä!)

Lauantaina iltapäivästä olikin sitten koko makuuhuone tehty. Ja kyllä me olimme ylpeitä!!

Sunnuntaina (hieman hitaamman aamun jälkeen) päätimme sitten käydä käytävän kimppuun. Tiesimme, että tämä tulee olemaan monimutkaisempi juttu (oviaukkoja, rappusia jne jne. Mutta ongelmallisemmaksi ilmenikin käytävän laminaattien liittäminen makuuhuoneen laminaatteihin. Kun sitten keksimme, että puupalikalla ja vasaralla saamme naputeltua ne paikalleen toisesta päästä, niin homma alkoi sujua jo paljon nopeammin.

Yhteen mennessä olimmekin saaneet käytävän tehtyä. Noh... ainakin päällisin puolin. Totesimme, että nyt riittää ja työstämme "reunapalikat" viikonaikana, ne kun pitää pilkkoa pistosahalla kapeammaksi ja leikata oven kohdat jne jne. Mutta oviaukko makuuhuoneeseen onnistui paremmin kuin odotin. Vai mitä olet mieltä?

Mainen rannikko

Hups... jäi sitten lisäämättä se USAn puolen reissu "lähiaikoina" :-)

No parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Eli Prinssi Edwardin Saarelta suuntasimme kohti Mainen rannikkoa. Olimme varanneet huoneen Bar Harbour -nimisestä kylästä. Hotelli oli ihan läävä ja nukkumisesta ei tahtonut tulla mitään kun sänky oli niin epämukava. Aamulla nousimme klo 06 ja nappasimme avaamattomat laukkumme (emme edes halunneet käyttää hotellin suihkua) ja ajoimme illalla katsastamaamme hotelliin. Sanotaanko että jos ensimmäisen yön hotelli oli -1 tähteä, niin pari seuraavaa yötä majoituimme sitten yhdessä kylän parhaimmista hotelleista.

Kylä (tai pitäisi kai sanoa kaupunki) itsessään oli aivan ihana. Paras paikka toistaiseksi USAn puolella, missä olemme käyneet. Aikaisemmissa pikkukaupungeissa ei oikein ole ollut mitään erikoista ja tähän asti en USAn puolella ole saanut yhtään hyvää ateriaa, mutta tässä kaupungissa riitti ravintoloita ja pikku putiikkeja ja vaikka mitä nähtävää. Tuli vähän mieleen Kreikan lomakaupungit, mutta Pohjois-Amerikkalaisin maustein.

Bar Harbour on entinen "rikkaiden" temmellyskenttä, eli täällä aikanaan lomailivat Vanderbildit, Rockerfellerit ja kumppanit. Kaupunki oli suljettu rahvaalta kansalta. Kun rahvas pääsi myöhemmin alueelle, niin rikkaat siirtyivät muualle. Tällä hetkellä esim. Martha Stewart viettää kesänsä naapurissa sijaitsevassa Seal Harbour -kylässä, josta hän lentää yksityiskoneella Bar Harbourin pienkonekentältä New Yorkiin (lentokentälle tietysti pääsee näppärästi sitten omalla moottoriveneellä).

Hotellimme (se parempi) sijaitsi aivan rannalla, mutta kun aamulla menin "rannalle" niin siinä olikin hiekkasärkkä (bar tarkoittaa hiekkasärkkää), jota pitkin pääsi kävelemään "saarelle" (tai vielä illalla se oli ollut saari). Eli nousu- ja laskuveden vaihtelu oli aikamoinen. Tämä tapahtui 2 kertaa päivässä.

Kävelimme kaupungilla, kävimme trollibussiajelulla, jolla kuulimme tarinoita menneiltä ajoilta, shoppailimme ja kävimme pelaamassa minigolfia. Minigolf olikin tosi hieno paikka. Oli

kallioita, joiden yli kiivettiin, vesiputouksia, luolia, merirosvolaivoja ja jos vaikka mitä.

Kesällä kerran Prinssi Edwardin Saarella

Käytiin Tomin kanssa heinäkuussa 2009 Prinssi Edwardin Saarella. Ajomatkaa Ottawasta n.1300 km, jonka ajoimme kahdessa päivässä. Saarella vietimme kuusi päivää ja takaisin ajoimme USAn kautta viidessä päivässä.

Tom varmaan kyllästyi viikon aikana majakoihin kun aina kun kartalla tai horisontissa näkyi majakka, niin meikäläinen huusi, että "hiljennä" tai "käänny tuonne" ja sitten räpsittiin kuvia :-)

Olimme jo ennen matkaa suunnitelleet, että menemme matkan aikana kihloihin. Sormus oli ostettu ja nyt piti vaan löytää sitten sopivan romanttinen paikka. Kihloihin menimme 16.7.2009 (pitää pistää tänne blogiin ylös että jos vaikka joskus unohtuu niin on joku paikka josta tarkistaa). Häitä on tarkoitus viettää heinäkuussa 2010 Toskanassa, Italiassa.

Kirjoitan erikseen USAn matkan osuudesta joku toinen päivä.

Ostosmatkalla Jenkkilässä

Käytiin Tomin kanssa ennen pääsiäistä ostosmatkalla USAn puolella. Samalla matkalla aktivoin Kanadan työlupani (se oli oikeastaan matkan päätarkoitus, sekaan sotkettiin sitten shoppailua ja turismia).

Ajoimme Geneva-nimiseen kaupunkiin (sijaitsee Seneca-järven rannalla) perjantaina. Ajokeli oli sateinen ja tuulinen ja ajomatka kesti n. 4 tuntia. Illalla mentiin ulos syömään paikalliseen trattoriaan. Ikinä en ole niin pahaa ruokaa syönyt, jopa pakastealtaan valmisateriat ovat herkkua tämän puljun rinnalla. Seuraavana iltana mentiin suosiolla Pizza Hut'iin.

Mutta ihan oikeesti, ainoastaan Washingtonissa ja New Yorkissa olen saanut kunnon ruokaa ravintoloissa. Pikkukaupungeissa on turha mennä mihinkään muualle kuin mäkkäriin tai pizza huttiin.

Lauantai oli sitten shoppailupäivä paikallisessa outlet mall'issa, eli siellä on kaikki tuotteet ihan sikahalpoja (tehtaanmyymälätyyppiin). Sääkin suosi shoppailua eli satoi ja tuuli ihan tolkuttomasti.

Sunnuntaina sitten ajettiin Seneca-järven ympäri upeassa auringonpaisteessa. Alue on Amish-aluetta ja pysähdyimmekin yhdessä Amish-tuotteiden myyntipisteessä, mutta yhtään Amish-ihmistä en nähnyt vaikka kuinka oli kamera valmiina.

Iltapäivästä lähdettiin takaisin kohti Kanadan rajaa. Työlupa irtosi rajalta ilman ongelmia ja ajokeli oli todella upea.

Päivä sokeri pensaassa eli Day at the Sugar Bush

Käytiin Tomin siskon poikien, Jessen ja Aaronin, kanssa Fulton's Maple Syrup Farmi'lla eli siis katsomassa miten tehdään vaahterasiirappia.

Aluksi syötiin pannukakkuja vaahterasiirapin kera (pojat sai laittaa just niin paljon vaahterasiirappia pannareille kuin halusivat). Sitten ulkona alkoikin alkuperäiskansojen vannetanssiesitys.

Esityksen aikana/jälkeen Tom osti pojille vaahterasiirappitikkarit. Illalla pojat sitten kiipeilikin seinillä :-)

Sitten mentiin vielä rekiajelulle